Ihmiseltä ihmiselle

Huomenna sitten mennään, Usko!

Juttelin Gordonin kanssa - siis sen fasilitaattorin - ja tässä hänen sähköpostiviestinsä. Kyllä Gordon suomeakin osaa, mutta mieluummin se kirjoittelee englanniksi.

Huomiseen, Oiva.


Hello, I wellcome your friend to our Forum!

What is this all about, you asked on the phone.

I don’t like the way we run meetings… it’s always egos fighting egos, roles clashing to roles? We should learn to meet human-to-human, with respect and genuine listening.

There’s always some pressure in business meetings, selling and negotiating. If we want to be really effective, we must get rid of this artificial pressure that's keeping our spirit down.

You must respect yourself, before you can respect others. You must also trust the process of opening up. You must tap into your essence, be who you really are. I know that’s against our normal thinking, but on the other hand, it can’t be so hard – even children can do it!

Here are some key transformations we're looking for:

From role-relating to human-relating; From negotiating against someone to open dialogue with a win-win attitude; From lecturing to interactive sharing and listening; From quick-fixes to enduring habit of respectful dialogue; From fixed targets to going beyond expectations; From doingness to beingness, from ”busyness business” to slowing and calming down; From consuming energy to creating it; From reactive crisis-meetings to proactive building of trust;

I look forward to meeting your friend, we'll talk more about this on the forum!

Regards,

Gordon

Aamuhetki kumman kallis

Kiitos kutsusta!

Aamukahvit hyvässä seurassa kuulostaa mukavalta ajatukselta, mutta mitäs työnantajasi siitä sanoo? Ethän sinäkään ole mikään vapaaherra tai yksityisyrittäjä?

Kun sanotaan, ettei ilmaisia lounaita ole, niin se yleensä tarkoittaa sitä, että aina kun rahaa kulutetaan, jollakulla on tavoitteena saada se poikimaan.

Harrastuksethan ovat tietenkin luku sinällään, mutta kun työaikaa käytetään jonkin asian tekemiseen, on se myös rahan käyttöä ja taas herää sama kysymys.

Olen osallistunut monenlaisiin ryhmiin ja yhdistyksiin, ja aina törmännyt samaan haasteeseen; ihmisillä ei kertakaikkiaan tunnu olevan aikaa tai energiaa valmistautua mihinkään asiaan, joka ei ole aivan pakollinen työssäpysymisen tai tavoitteiden kannalta.

Vaikken mielestäni mikään epäilevä Tuomas olekaan, on mielestäni silti aika uskomatonta jos olet löytänyt porukan, jossa ei tehdä kauppaa, jossa ryhmä ohjaa itseään ja valmistautuu tapaamisiin. Jokainen näistä kolmesta on haasteellista yksinäänkin, kaikkien toteutuessa sitä on melkeimpä vaikea todeksi uskoa.

-Usko-


PS Syksyn kunniaksi kannattaa käydä katsomassa Pekka Niittyvirran realistisia postikortteja Helsingistä :o),