tiistaina, tammikuuta 29, 2013

Viallinen diaprojektori


Tänään 
sanat eivät solise. 

Pysähtynyt mieli on harmaata loskaa, 
ja minulla on aurinkoa ikävä. 

Tulisit jo, 
ja antaisit valosi loistaa. 

Tekisit minusta 
elävän. 

Toden. 

Olen 
viallinen 
diaprojektori 

ladattuna matkakuvilla. 

Niillä, joille vieraat hymyilevät, 
ja jotka itselle ovat koko maailma. 

-Jukka-






12 kommenttia:

Birgitta kirjoitti...

Jos ei sanat tunnukaan solisevan, niin täydellistä tekstiä tulee kuitenkin.

Liekö nyt projekteilla yhteinen toimintalakko?

Jukka kirjoitti...

Olen täydellisen suhteen hämilläni. Kiitos kuitenkin. Elämme hämmentävää aikaa. Näin sen näen.

Birgitta kirjoitti...

Kenties on hyvä olla hämillään, silloin taitaa katsella uudella tavalla asioita.

Mutta kyllä tämä minulle avautui sellaisena tunteen täydellisenä kuvauksena, johon oli helppo sanoa: kyllä, just noin.

Helmikuu alkaa huomenna ja minä sanon kiitos ja näkemiin tälle vuoden ekalle kuukaudelle. Helmi kuullostaa sananakin jo valoisammalta kuin Tammi ;-)

Jukka kirjoitti...

Aivan, sinähän olit se ... se ... Helmenkantaja? =)

Oriolus kirjoitti...

Tähän sopii itsekin joskus siteeraamasi Cohenin Anthem:

"Ring the bells that still can ring
Forget your perfect offering
There is a crack in everything
That's how the light gets in."

Kun katsoin runosi fyysistä muotoa, en voinut välttyä huomioilta:

Runon muodossa näen ihmisen (ehkä X-asennossa odottamassa sitä aurinkoa). Pään kohdalla puhut sanoista ja mielestä, sydämen kohdalla valosta, sydämen ja vatsan välillä elävyydestä ja alavatsan kohdalla todellisesta/todesta. Reisiosastolle menee viallinen diaprojektori, polvien kohdalla puhut matkasta, jalkapohjien alla on maailma.

Sorry bullshit-freudilaisesta tulkinnasta!

P.S. Tätä oli ilo katselun lisäksi myös lukea. Siinä oli särmää ja tunnetta.

Jukka kirjoitti...

Kiitos Ari!

Ehkä paras tulkinta koskaan. Ainakin se sai ilon pintaan kirjoittajalla. Ja se on ehdottomasti paras mittari. ;)

Liplatus kirjoitti...


Onpas osuvaa runoutta, kolahtaa ihanasti.;):D

Jukka kirjoitti...

Kiitos Liplatus! :)

Unknown kirjoitti...

Mä kiinnitin kans muotoon huomion, ehkä siinä että olen enemmän kuva kuin sana:) Sanat kolahtivat kyllä tajuntaa täysillä, se on just eikä melkein niinkuin tuntuu minustakin ja luulen että suurinosa suomalaisista. Sanasi solisevat vaikkei siltä tuntuisikaan.

Jukka kirjoitti...

Kiitos Henrietta!

Tämä on minulle tärkeä teksti. Se on oikeastaan auennut vasta kirjoittamisen jälkeen. Se on hauska tunne. :)

Anonyymi kirjoitti...


Kiitos
ja pääsiäistervehdys!

t. Höyhen

Jukka kirjoitti...

Kiitos!


http://www.youtube.com/watch?v=VcyWKca44I0&playnext=1&list=PL6101C50B6BF916D8&feature=results_video

:)