Heräsin viimein kevääseen.
Tajusin
arvostavani sen valoa
enemmän kuin
koskaan.
Tunnustellen,
hämmästellen ihmettä,
kuin näkisin sen
ensi kertaa.
Ja samalla
tiedostan rajallisuuden,
vastaansanomattomana.
Vannon.
En jätä
hetkeäkään
nauttimatta.
Rakastamatta.
Tällä kertaa en sorru
tottumaan siihen,
mikä oikeasti
on ihme.
on ihme.
-Jukka-