lauantaina, kesäkuuta 05, 2010

Tänään vuorossa...Martha Medeiros


Olen näköjään omaksunut jonkinlaisen randomkirjaston roolin. Kun oma mieleni on työstötilassa, luen ajatuksia ympäriltäni ja tunnistelen mikä niistä tuntuu koskettavan omia tuntojani.

Tein tämänpäivän löytöni jo joitakin viikkoja sitten toiselta blogilta, mutta tänään oli sen julkaisupäivä. Näemmä.

Nerudasta minulla on hämärä muistikuva jostain -70 luvun lopulta, radiosta tai televisiosta tai jostain... Vasta nyt, noin kolmenkymmenen vuoden jälkeen olen valmis ymmärtämään runoutta.

###
Korjaus 8.8.2019. On käynyt ilmi, että tämä ei olekaan Nerudan runo vaan runoilijan nimeltä Martha Medeiros. Pahoittelen virhettä!

###


HIDAS KUOLEMA


Kuolee hitaasti hän,


joka ei matkusta eikä lue, ei kuuntele musiikkia,
ei rakasta itseään.


Kuolee hitaasti hän,


joka tuhoaa oikean rakkautensa,
joka ei anna itseään autettavan.


Kuolee hitaasti hän,


joka muuttuu tavan orjaksi, käyden joka päivä samoja polkuja,
joka ei muuta rutiinia ja joka ei riskeeraa vaihtamalla vaatteittensa väriä
tai puhumalla muukalaisen kanssa.


Kuolee hitaasti hän,


joka kieltää intohimonsa ja niiden tunteiden kuohun,
jotka kirkastavat katseen ja eheyttävät särkyneet sydämet.


Kuolee hitaasti hän,


joka ei vaihda elämänsä tyyliä, kun on tyytymätön työhönsä ja rakkauteensa,
joka ei riskeeraa varmaa epävarman sijaan,
jotta voisi kulkea unelmiensa perässä,
joka ei anna itselleen mahdollisuutta ainakin yhden kerran elämässään paeta viisailta neuvoilta.


Elä tänään,


riskeeraa tänään,
tee tänään,
älä anna itsesi kuolla hitaasti,
älä unohda olla onnellinen.
  
Martha Medeiros -

8 kommenttia:

Kokonainen kissatyttö kirjoitti...

... siinäpä valtavan hienoja ajatuksia aloittaa tämä päivä.Ja jatkaa tätä elämää. Kiitos Jukka!

räpättäjä kirjoitti...

Olen tuollaisen hitaan kuoleman kokenut - nyt uskallan sanoa, että jäin henkiin ja sain uuden mahdollisuuden elämään - ja siihen ei hidas kuolema kuulu!

Viisaita sanoja Nerudalta, perin viisaita!

M.E. kirjoitti...

En ole aikoihin lukemalla lukenut runoutta. Tämä muistuttaa siitä, miksi pitäisi...

Leila Anipuro kirjoitti...

Tämän perusteella, voisin rakastua P. Nerudaan!

Pilviharso kirjoitti...

Ah, rakas, tuttu runo! Tästä tulee aina mieleeni suuren elämänmuutoksen aika, kun hyppäsin oravanpyörästä.

Ja täysillä eläminen on yksi sisäisistä ohjenuoristani.

Jukka kirjoitti...

On hauska havaita, mitkä asiat oikeasti koskettavat ihmisiä.

Vastaan näihin uudella postauksella vielä tänään.

Kiitos kommenteista!

kaisu marjatta kirjoitti...

mietin onkohan maailmassa jokin yhteinewn sykli, kun huomaan usein lähtiessäni tutkimaan muiden blogeja, että samat aiheet ja jopa henkilöt ovat yhtaikaa esillä, vain pariviikkoa sitteen minäkin julkaisin Bablon runon ja lisäksi fideon. hän kirjoittaa niin sydämen läpi.

Anonyymi kirjoitti...

Runo on kylläkin brasilialaisen kirjailijan ja toimittajan Martha Medeirosin.