keskiviikkona, maaliskuuta 25, 2009

Katsatetaanhan autojakin...



Veli-Pekka Moisalo kysyy 24.3.2009 Kauppalehden Debatti -palstalla työhyvinvoinnin liiketoiminnallisten tekijöiden perään.
Olen ihmetellyt samaa asiaa, kuin hänkin. Keskustelu rajoittuu pitkälti käymään lävitse työhyvinvoinnin puutteen seurauksia, mutta sen syiden osalta puhutaan helposti vain stressistä, huonosta ilmapiiristä tai huonosta johtamisesta. Nämä ovat mielestäni asioita, jotka ovat seurausta toimintatavoista ja niiden taustalla olevista ihmisten uskomuksista. Toimintatavat ovat rakenteita, prosesseja, ohjeistuksia tai totuttuja tapoja, joista useinkaan ei olla tietoisia. Sama pätee henkilökohtaisiin uskomuksiin ja ihmiskuvaan.

Jos et ole tietoinen, et ymmärrä mitä tapahtuu ja kiinnität huomiosi ilmiöiden seurauksiin.

Käynnissä oleva maailmantalouden rakenteiden ja uskomusten myllerrys antaa oman lisänsä siihen pahoinvointiin jota työyhteisöissäkin koetaan. Tämä epävarmuus haittaa toimintatapojen uusiutumista sillä pahoissa paikoissa ihmisellä on taipumus hakea oppia menneisyydestä. Viime laman kokemukset saavatkin nyt hyvin palstatilaa mediassa. Lyhyellä aikavälillä tämä hidastaa uusiutumista, mutta kyseessä on vain hidaste.

Kauppalehden Optio teki syksyllä 2008 tutkimuksen työyhteisöjen hyvinvoinnista. Yhteenvedossa todettiin huonon johtamisen aiheuttavan merkittävää vaihtuvuutta, ja siten kustannuksia organisaatioille.

Tulos tukee yleistä keskustelua ja sille on helppo nyökytellä päätään. Olisi kuitenkin oikeus ja kohtuus edes pyrkiä tarkentamaan analyysiä.

Mikä tarkalleen ottaen on huonoa johtamista ja miten sen voi muuttaa?

Moisalo viittaa henkilöstön tietoisuuden ja osallistumisen merkitykseen kehittämisessä. Siihenkin on helppo yhtyä, mutta monessako yrityksessä ollaan tietoisia johtamisen osatekijöistä ja niiden tarkoituksenmukaisuudesta tai toimivuudesta?

Kuinka monella organisaatiolla on käytössään keinoja tunnistaa ilmapiiritutkimusten ja huonon johtamisen taustalla olevia asioita, joihin vaikuttamalla johtaminen muuttuu ja lopulta ilmapiiri paranee. Kulttuuriimme kuuluu, että tässä kohdassa on kerrattava, että ilmapiirin ohella tuottavuus ja innovatiivisuus kasvat myös. Luonnollisestikin.

Jos henkilöstö (mukaanlukien esimiehet) kokevat työnjaon ja omaan työhönsä kohdistuvat odotukset epäselviksi on tunnistettu selkeästi työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Ratkaisevan tärkeää on se, mitä tämän havainnon jälkeen tehdään.

Kun esimiehille annetaan tehtäväksi työnjaon tarkentaminen ja tavoitekeskusteluiden säntillinen hoitaminen, saadaan kyllä mitattavissa olevia tavoitteita, mutta vaikuttavuudesta ei ole varmuutta.

Ellei johtamisjärjestelmän kokonaisuutta ja sen osien keskinäisiä vaikutuksia tunneta, ei yksittäisten toimenpiteiden vaikuttavuutta voida taata. Tämä on yksi henkilöstöhallinnon ja johtamisen suurimmista ongelmista ja syy siihen, miksi liiketoiminta ei useinkaan usko HR:n hankkeiden hyödyllisyyteen, eikä HR siksi useinkaan pääse vaikuttamaan koko johtamisjärjestelmää koskeviin päätöksiin. Huonon yhteistyön tuloksena ei järjestelmä tue johtamista.

Kulkuneuvojen hallintalaitteiden toimivuuden seurantaan on olemassa lainsäädäntö ja vakiintuneet käytännöt. Samoin kuljettajien toimintakykyä seurataan vakiintuneilla käytännöillä. Nämä käytännöt toteutetaan säännöllisesti ja tinkimättä. Perusteena tällaiselle byrokratialle on ihmisten suojelu. Kulkuneuvo, jonka ohjattavuus pettää on ihmisille vaaratekijä. Tähän suhtaudutaan vakavasti ja vakuutusyhtiöt eivät korvaa vahinkoja, mikäli seurantaa ei ole tehty.

Yritysten liiketoiminnan epäonnistumisia ei voi estää. Ilmiö kuuluu talousjärjestelmäämme ja on osa uusiutumisen prosessia.

Johtamisen ohjattavuuteen ja johtamisen käytäntöihin voidaan vaikuttaa. Huono johtaminen on estettävissä. Ainakin pääsääntöisesti.

Terveydenhuollon ja vakuutusjärjestelmämme piirissä on törmätty vauhdilla kasvavaan ilmiöön. "Kolkyt ja risat" -johtajia on siirretty lepoon työkyvyttöminä huonon johtajuuden seurauksena. Näissä tapauksissa kyse on tosin itsensä johtamisesta.

Olisiko meneillään olevan myllerryksen yhteydessä mahdollista hakea myös uusia ratkaisuja? Johtamisen ja hyvinvoinnin teemoja on nostettu esiin ennennäkemättömässä mittakaavassa.

Ne ovat myös ratkaistavissa olevia asioita.

Ei kommentteja: