Jos mukana sattuu olemaan taskupeili, se kannattaa kaivaa esiin ja käynnistää konsultaatio itsensä kanssa.
Itse käytän usein avauksena klassista:
"WTF?"
Eli "miten kummassa tähänkin taas tultiin"?
En tiedä teistä, mutta minä olen hölmöimpinä hetkinäni joutunut tunnustamaan masokistin piirteitä itsestäni. Olen toiminut toistuvasti ja säännöllisesti tavalla, joka aiheuttaa pelkkää ahdistusta ja pahaa mieltä itsessäni ja lähimmissäni.
Kirkkaimpina hetkinäni taas olen päätellyt olevani suorastaan addiktoitunut kipuun, jonka murheilu ja päätön käyttäytyminen tuottaa. Ihan kuin tämän rauhallisen ja järkevän pinnan alla olisi joku toinen, joka elää draamasta ja tuskasta.
Hölmöilyyn tuntuisi olevan vain yksi lääke. Läsnäolo.
Eilisen pettymysten ja huomisen pelkojen taukoamaton toistaminen mantran lailla nostaa hien pintaan, saa sykkeen kohoamaan ja vatsan kouristelemaan. Kaikki tämä häviää, kun keskittyy meneillään olevaan hetkeen ja hyväksyy tunnelmansa. Katselee sitä ulkopuolisen silmin.
Tarkentavaksi kysymykseksi sopii (konsultaatio siis jatkuu edelleen) "Mitä pelottavaa tai pahaa tapahtuu juuri tällä hetkellä?" Jos vastaus on "ei mitään" olet selvästi voiton puolella. Kunhan et päästä sitä jatkokommenttia "...mutta...." ilmoille.
Jos tätä addiktoivaa masokismia haluaa tutkia enemmän, kannattaa hakeutua parisuhteeseen ja jatkaa sitä riittävän pitkään. Se on ehkä varmin tapa saada eilinen & huominen valokeilaan ja jatkuva egojen keskustelu käyntiin.
"What a wonderfull learning opportunity!"
sanoi uusseelantilainen ystäväni Chris kertoessani konfliktista,
johon olin aivan ilman omaa syytäni joutunut. =)
4 kommenttia:
Tosi kauniisti olit suomentanut kysymyksesi peilin edessä =)
Täyttä asiaa!
... olen kokeillut tuota "ulkopuolisin silmin" oman itsen ja elämän katselua ja
-se toimii!!! Ja kun vielä katsoo lintuperspektiivistä, näyttää aika pieneltä. Ja kun menee tarpeeksi kauas, häviää kokonaan.:)
Joo, tuo "ulkopuolisin silmin" toimii, siinä ei ole henkilökohtaisuudet mukana.
Hauskasti Marjo sanoit tuosta lintuperspektiivistä =)
Ainakin allekirjoittaneelta on vaatinut useammankin WTF?:n ennen kuin on oppinut ottamaan etäisyyttä asioihin.
Kolmisenkymmentä vuotta taisi mennä vain toisten outoa ja paikoin p***amaista käytöstä kiroten, ennen kuin osasi erottaa tiettyjä toistuvia kaavoja tilanteissa, joiden ainoa yhdistävä tekijä olin minä itse.
Lähetä kommentti