Olen ihmisen kokoinen albumi
täynnä kuvia ajasta
jolloin elämä oli uusi
ja toivoin jotain
jota en osannut sanoittaa.
Olen runoilijan pöytälaatikko
kätkien sisääni sanoja
jotka eivät saa
tilaisuutta
tilaisuutta
kuvata tunteitani.
Ja kuitenkin,
kiitän elämää sinusta
koska olet tehnyt
minusta sen mikä olen.
Ikäväni...
on ihmisen kokoinen
ja juuri siksi
olen nyt kokonainen ihminen.
-Jukka-