sunnuntai, elokuuta 19, 2012

Uskaltaisitko?


Kuvittele 
kesään puhkeava niitty, 
ihonlämpöinen merivesi kuutamouinnilla, 
syysmyrsky suojaa vailla ja 
hyytävä pakkanen 
tunturin laella. 

Muistele 
lämpöä, välittämistä, 
suunnatonta pelkoa 
ja 
hämmennystä uuden edessä. 

Samalla tuntien varmuutta
toisen läsnä olosta.

Ajattele, 
jos tuon kaiken voisi saada? 

Hyväksynnän, 
luottamuksen 
ja 
rakkauden. 

Sydänlämpöisenä, 
pelottomana 
ja
pilke 

silmäkulmassa. 

Olisiko se uskaltamisen arvoista? 


-Jukka-

5 kommenttia:

Birgitta kirjoitti...

Eihän tuohon voi olla vastaamatta kuin
Kyllä
=)

Jukka kirjoitti...

Toiset on luotuja
kulkemaan pelkoa vailla
ja toiset pelkäämään
muidenkin puolesta.

Taidanpa tietää sinun heimosi?

;)

Riina kirjoitti...

Heippa! Blogissani olisi pieni tunnustus. :)

FeminineApproach kirjoitti...

Tällä elämänkokemuksella vastaan - ehdottomasti.

Anonyymi kirjoitti...

Tämä runo on ihana, laitoin sen juuri urheilupäiväkirjaani kannustukseksi. Todella kaunista, en löydä sanoja kertomaan mitä ajattelen..kiitos taas!

- Karolina