Veden pinta väreilee hiljaa
tyynellä mökkilahdella,
jota muistot kultaavat.
Kolme
vuosikymmentä
kohtaamisia.
Poikien viikonloput.
Nuorten miesten uhoa,
ruuhkavuosien
selviytymistarinoita
ja
menestyksen makua.
Sitten kohtaamme kahden.
Miehet viisissäkymmenissä.
”Elämä muuttuu,
ei tää mennyt
niinkuin piti.”
Nöyrää tarinaa elämästä,
pettymyksestä
ja
vastuun tunnosta.
Ei ollut helppoa,
vaan sittenkin
silmä on kirkas.
Elämä kutsuu,
se
unelma onnesta.
Jukka
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti