Kun sydän on rikki
enkä saa siihen eloa
hiljennyn
ja
katselen ikkunasta,
miten hiutaleet
leijailevat lehdettömien oksien
välistä hiljalleen kohti
roudatonta maata.
...
Talvet kuluvat
ja
lumivalkoinen rakkaus
on jäljellä vain
muistoissa, jotka
hiipuvat hiljaa
kuin
muistisairaan
mieli.
On
vaikea
tietää, mitkä
muistot ovat tosia
ja mitkä mielen
harhoja.
Raskaimpia
ovat ne päivät,
ovat ne päivät,
kun muisti
palaa
ja
epäilys
hiipii ihon alle.
”Rakastinko koskaan?”
Helpointa on olla sumussa,
hiljentää mieli,
vain
olla
ei muuta
.
-Jukka-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti