sunnuntai, joulukuuta 04, 2022

The Astounding Eyes of Rita

Huilun ääni leijailee tajuntaani 
ja leijun itsekin 
mieleni 
lipuessa muistoihin. 

--

Ajan taas ikkunat auki

elokuisen hellepäivän illassa, 

ja oikealla puolellani 

virtaa joki 

kumpuilevien peltojen halki.


Olen vapaa,

en tiedä mistä,

enkä tiedä

mitä se tarkoittaa, 


mutta tunnen keveyden, 

jota kutsun vapaudeksi.


Istun hiljaa 

koronan tyhjentämässä toimistossa

ja huomaan kaipaavani 

tuota tunnetta.


Tiedän sen olevan tässä,

ulottuvillani. 

Huumaavan kirkas, 

läsnäoloa hehkuva elämä.


Minun tarvitsee vain 



-Jukka-

1 kommentti:

Birgitta kirjoitti...

<3

Kiitos Jukka!