Hyvyydestä...

 

Miksi vastata pahaan hyvällä?

Niin 

yksinkertaista,

välttämättömyydellä 

ei 

ole 

päämäärää.

-Jukka-

Lukijat kysyvät, blogisti vastaa...

Pelosta puheen ollen... Pelon voittaminen on ymmärtääkseni yksinkertaista, ainakin periaatteessa. Pelko kohdistuu aina tulevaan. Aina. Niinpä pelon voittaminen tapahtuu elämällä nykyhetkessä. Hyväksymällä se mikä on ja tekemällä asioita jotka ovat tässä hetkessä tehtävissä. Ja huomenna tehdään se mikä silloin on tehtävissä.

Konkretisointi. Nukun teltassa savannilla ja pelkään että huomisellä kävelyllä tulee vastaan leijona. Vatsaa kuristaa ja ajatukset pyörivät kuvittelemassa mitä silloin tapahtuu. Kun kävelen seuraavana päivänä ruohikolla ja se leijona tulee vastaan, mitä teen? Juoksen, huudan, tartun pyssyyn ja ammun. Mutta sillä hetkellä kun leijona tulee, luultavasti teen sen mikä on tehtävissä. En pyöritä sitä ajatuksissani.

"Mitä tehdä kun unelmat hajoavat?" 

Opettelen hyväksymään, sanon itselleni "Tapahtukoon sinun tahtosi..." ja toimin tilanne kerrallaan, niin kuin koen oikeaksi tehdä. Ajattelen vähemmän, olen enemmän läsnä. Tässä ja nyt. Kun menneet asiat ja teot tulevat mieleeni, sanon itselleni "Ne oli silloin nyt on nyt. Mikä nyt on olennaista?". Ja kun tuleva pelottaa sanon "Huomista ei ole. Mikä nyt on olennaista?"

Joskus tämä onnistuu paremmin joskus huonommin, mutta tähän pyrin. Luulen, että näin myös uudet unelmat saavat uuden mahdollisuuden?

Hyvää alkanutta viikkoa!


-Jukka

Syvin olemus

Elämä opettaa syvimmin silloin, 

kun rakkaimmat unelmat hajoavat. 

Opettele siis
rakastamaan pyyteettömästi 

ja luopumaan kaikesta, 

valittamatta. 

Vain siten löydät sisimpäsi 

ja elävän voiman, 

joka siellä odottaa. 

Voiman, 

joka odottaa  tilaa 

tulla osaksi elämääsi.

Voiman, 

joka sinä oikeasti olet.

-Jukka-

Lainan uusinta...

"Just before 

a dream is fulfilled, 

the Soul of the World 

decides to test everything

that was learned on the journey."

Paulo Coelho (The Alchemist)

PS. Lainasin tätä vuosi sitten ja uusin sen nyt, sillä mielestäni tarinassa on myös jotain Suomen saagaan sopivaa. Toivottavasti olemme oppineet jotain kuluneiden vuosikymmenten saatossa?