Jep, sisimpäni kuiskii. Ja monasti niin hiljaa, että se menee huomioni ohi. Tai ei kokonaan ; usein joku osa minussa huomaa sen, mutta en noteeraa sitä. Kunnes "isken pääni seinään" ja muistan, että sisimpäni ehdotti kyllä jotain muuta. Toisinaan taas, vaikka kuuntelen, se ei puhu mitään. Tai sitten olen toisella kanavalla. Sellainen veijari se on. Minun sisimpäni. Kuiskija.
Ja luulenpa, etä se ei ole ollut kertaakaan väärässä.
Tämä on mukavan moniulotteinen runo. Joka lukemalla tulee uusia ajatuksia, kuten että kyselijä varmaan näkee sen vastauksen edessään, mutta itse harvoin näkee itseään. Tai että ehkä oman kirkkautensa huomaa vasta kun kääntää mielen sanojen äänivolyyminappulan hiljemmalle.
4 kommenttia:
Jep, sisimpäni kuiskii. Ja monasti niin hiljaa, että se menee huomioni ohi. Tai ei kokonaan ; usein joku osa minussa huomaa sen, mutta en noteeraa sitä. Kunnes "isken pääni seinään" ja muistan, että sisimpäni ehdotti kyllä jotain muuta. Toisinaan taas, vaikka kuuntelen, se ei puhu mitään. Tai sitten olen toisella kanavalla. Sellainen veijari se on. Minun sisimpäni. Kuiskija.
Ja luulenpa, etä se ei ole ollut kertaakaan väärässä.
sydänääntä kannattaa kuunnella varsinkin näinä aikoina. kauniisti runosi avaa uusia näkökulmia
Tämä on mukavan moniulotteinen runo. Joka lukemalla tulee uusia ajatuksia, kuten että kyselijä varmaan näkee sen vastauksen edessään, mutta itse harvoin näkee itseään. Tai että ehkä oman kirkkautensa huomaa vasta kun kääntää mielen sanojen äänivolyyminappulan hiljemmalle.
Ihme ajatuksia mulla tänään.
Joka tapauksessa pidän tästä =)
Hauska kuulla tulkintojanne, sillä itse koin sen takana on aika konkreettinen ajatus ja kokemus.
Kiitos teidän taidan itsekin katsella sitä uudestaan. Sillä silmällä ;)
Lähetä kommentti