Minä:
"Ja sitt tää vois
mennä tuonne ja tehdä tätä!"
Co-writer:
"Jos nyt kuitenkin
sittenkin se menisi näin?
Usko vaan, niin se on parempi...
Ymmärrät sitten tuon
Ymmärrät sitten tuon
ja tämän...
Minä:
"Mutkun... No joo,
oot varmaan oikeessa.
Mut mä kuitenkin haluisin
ensin tän...?
Co-writer:
"Huoh...
sitten sä teet sen ensin,
ei se tätä helpota, mut anna mennä.
Oma on elämäsi..
=)"
...
Eikö olisikin
mielenkiintoista
saada elämänsä käsikirjoitukseen
co-writeriksi oma Luojansa?
Kannattaisiko
kokeilla
edes
?
-Jukka-
4 kommenttia:
Mutta.
Miks tai siis
luulen,
että mun Luojani
on kovin -
vaikeasti ymmärrettävissä...
Ni mitäs sillo sitte?
Se voi johtuu monestakin syystä;
1) sun omat kässäriehdotukset voi olla vaikeesti ymmärrettäviä tai ristiriitaisia hänen suuntaansa,
2) teidän jutustelu ei oo viel edennyt luottavaiselle tasolle tai sit
3) kuuluvuus on vaan huono kun omat ajatukset menee co-writerin ajatusten kanssa päälekkäin.
Kärsivällisyyttä. Vuoropuhelun opetteluun menee joskus aikaa... ;o)
Pudota aseesi, riisu egosi kurttuinen panssari ja heittäydy hämähäkin seitin varaan. Ole elämäsi hämähäkkimies...Sorry Jukka, tällaista syntyy kun väsyneenä kommentoi. Kannatan siis kokeilua!
Onhan se kommentti tuokin ;))
Lähetä kommentti