Voin tuntea
läsnäolosi voiman
läsnäolosi voiman
vaikken tiedä missä olet.
...
kumpupilvi
kumpupilvi
myrskyn jälkeen
.
villiviinin
kärhien hapuilu
vanhan oksiston seasta
kohti aurinkoa
.
selittämätön
tuttuuden tunne
tuntemattomassa
maisemassa
.
ilon
läikähdys
arpisessa sydämessä
...
Tiedän
että olet läsnä,
että olet läsnä,
vaikka ujosteletkin
tulla esiin.
Ei mitään hätää,
sieluni,
kumppanini.
kumppanini.
Olet
aina ollut täällä,
aina ollut täällä,
joten
on turhaa kiirehtiä.
Liity
seuraani,
kun siltä tuntuu.
En ole menossa minnekään.
Minä olen.
8 kommenttia:
Ilmaiset olemisen läsnäolon upeasti.. hyvin herkkä ja lämminhenkinen runo. kuvakin on ihan "taivaasta":))
oo, sä dikkaat myös Pablo Nerudaa.. Upeeta.. hän on kirjoittanut upeita runoja... r.a.k.a.s.t.a.n.
Ei voi kuin henkäillä tätä lukiessa.
<3
Nöyrin kiitokseni ystävällisistä sanoistanne.
Sielun läsnäolo = elämän kosketus. Antaudun seuraasi hetkittäin kun minulle sopii tai kun lyöt minut voimallasi maahan.
Kiitos Jukka tästä!
Ole hyvä!
Vuoroin vieraissa...
;)
Kaunista!
Liityn ylläolevien joukkoon. Kaunista, niin kaunista.
Kiitos Katja ja Norppa!
Lähetä kommentti