sunnuntai, marraskuuta 04, 2012

Vallan väline, toinen näytös



Olen 
antanut 
pois sydämeni.

Olen antanut pois sydämeni, 
ja minun vallassani 
on päättää miten 
elän sitä ilman. 
...
Rakkautta 
ei valita 
eikä 
siihen ole valtaa 
kellään ihmisellä. 

Ihmiset valitsevat  
 tekonsa, eivät rakkauttaan, 
sillä se on Jumalten leikkiä.

Viimeinen vallan väline. 

He ovat jakaneet 
sydämemme
ja katsovat kaukaa
kiihkoamme ja tuskaamme.
...
Näin on aina ollut. 
Näihin päiviin saakka. 

Mutta salaisuus on auennut 
ja me tiedämme nyt enemmän. 

Me itse olemme Jumalia. 
Me voimme valita. 

...
Mitä Sinä aiot tehdä, 
nyt kun tiedät olevasi
Jumala? 


-Jukka-






4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hei, kylläpä tämä on voimakastunnelaminen runo, oikein hieno ja ajatuksia herättävä. Hieman hämmentäväkin. Mutta mitä minä aion tehdä, kysyt: antaisin pois sydämeni. Tällaiseen ajatukseen päädyin. Kiitos runoistasi.

- Karolina

Jukka kirjoitti...

Tavoitit tunnelmani täydellisesti. "Hämmentävä" on minunkin tulkintani tästä tekstistä ja tunnelmastani sen kirjoitettuani.
On aina yhtä jännää nähdä mitä sieltä tulee, kun avaa bloggerin ja laittaa sormet näppäimille. ;)

Oriolus kirjoitti...

Ajatuksia herättävä runo tosiaankin. Joskus todella tuntuu, että salaisuus on auennut, toisinaan taas ei. Mitä aiot tehdä? Aion olla ihminen.

Jukka kirjoitti...

Kuvajaisia olemme,
toisistamme ja luojastamme.

Yhtä kaikki.