perjantaina, huhtikuuta 13, 2007

Treading lightly

Usko pisti taas sellaisen pläjäyksen, ettei tiedä mistä aloittaisi... mielenkiintoinen oli myös keskustelu ajan ja nykyhetken olemuksesta, kiitos hienoista kommenteista.

Harrastan "satunnaisluentaa" eli avaan satunnaisen kirjan satunnaisesta kohdasta ja luen siitä satunnaisen lauseen tai kappaleen - jos mielentila on oikealla tavalla tyhjä, se lause osuu aina maaliinsa. Seuraavassa Pääsiäispyhien löydöksiä:

1. Ajan olemuksesta:

"Sanot, että aika kulkee kulkuaan? Ei - aika seisoo, me vain kuljetaan.” - Henry Austin Dobson

"Täytyy kasvaa että näkee ajan." - Boris 6 v; "Aikaa tarvitaan kiireeseen." - Eetu 6 v. (lasten lausahduksia kirjasta "Vanhat tädit eivät muni")

"The Nhunggabarra believed that they had been created together with the landscape, so past was not an issue. Their language did not even contain a word for time, nor did the Nhunggabarra people before European contact have a concept of time as a straight line. The present-day Western sense of time does not allow us to 'go back' to the past; we can only 'go forward' into the future. The Nhunggabarra and other Aboriginal people, on the other hand, conceived time not as a movement from past to future, but as a continuous channelling of consciousness from an intangible to a tangible and explicit expression." - Karl-Erik Sveiby&Tex Skuthorpe: Treading lightly

2. Kestävästä tavasta elää (Usko kyseli käsittääkseni juuri tämän perään, tässä aboriginaalien vastaus; otteet em. Treading lightly -kirjasta)

"Aboriginal society's model for sustainability has the longest proven track record on earth. While societies outside Autralia emerged, prospered and went under, Aboriginal society withstood and proved its sustainability over tens of thousands of years of dramatic events, until the Europeans' arrival in 1788."

"Westerners, raised with a Judaeo-Christian worldview, think of themselves as separate from the natural world in which they live. Aboriginal people considered themselves integrated with and part of the natural world."

"Mission: keep all alive. To the Nhunggabarra, the role of humanity was to maintain the world created in the Burruguu and to keep everybody and everything alive, including animals, vegetation, every feature of the earth, knowledge, even the Ancestors in the Warrambul (the Milky Way)."

"The Aboriginals' farming methods were built on intimate knowledge of the ecology of the land, so they were indistinguishable from nature itself. They were treading lightly on earth; consequently, they were long dismissed as 'primitive' both by arriving settlers and by scientists."

"The sensual life-style of the Aborigines, their deeply spiritual communication with the earth and their Ancestors, and their unshakable belief in ancestral laws created a psychology that was completely disinterested in acquiring and possessing material things. Aboriginal 'high-technology' was largely intellectual and intangible."

Vaikuttaa siis siltä, että maailmaa voi pyörittää muukin kuin taloudellinen kasvu - "kiima ja kateus", niin kuin tavataan sanoa. Uskon kaipaama kevyempi tapa elää saattaa edellyttää oppimista mm. aboriginaalien ajattelusta ja kulttuurista - maapallolla on astuttava kevyesti, kunnioittaen.

Muistuu vielä mieleeni tarina Sydneyn olympialaisten ajoilta - silloin tehtiin tietysti paljon juttua Australiasta, myös aboriginaaleista. Yhtä 14-vuotiasta aboriginaalityttöä haastateltiin ja reportteri kysyi, minkä opetuksen tai ajatuksen hän haluaisi antaa omalta kulttuuriltaan muulle maailmalle. Tytön vastaus: "taipumuksen ajatella oman elinikänsä ohi".

Terveisin Oiva

1 kommentti:

Jukka kirjoitti...

Aboriginaalien maailmankatsomuksesta voisi kirjoittaa vaikka usemmankin kirjan (tai kaikenkattavan kaksisivuisen pamfletin:).

On aika hauska ajatella, miten "primitiivinen" ja "lapsellinen" ovat aika helposti toisiinsa tangeeraavia ajatuksia.

Kirjoitin taannoin tästä Virtaskan blogiin seuraavasti:

- - -
joskus olen ajatellut niinkin, että lapset ovat oikeita ihmisiä, kunnes aikuiset opettavat heille, kuinka aikuiset käyttäytyvät ja sitten heitä aletaan kutsua "lapsellisiksi".

Siis "joskus tuntuu, että työyhteisössä ei ole oikeita ihmisiä, vaan kaikki ovat aikuisia, jotka kinastelevat keskenään" :o)
- - -

Yksinkertainen on lapsellista ja aikuiset ovat viisaita kyetessään ymmärtämään maailman monimutkaisuuden. Viisautta on myös se että kyetään kehittämään tähän yhä monimutkaistuvaan maailmankuvaan yhä monimutkaisempia ratkaisuja, joihin tarvitaan yhä enemmän resursseja.

Välillä tulee sellainen olo kuin katselisi Pääsiäissaaren menoa ennen kuin ko. sivilisaatio tuhoutui tai seuraisi Kauniit ja rohkeat sarjan formaattia, joka on siirretty Tiedeuutisiin ja politiikan ajankohtaisohjelmiin.