lauantaina, maaliskuuta 06, 2010

Ymmärrätkö tämän?

Tunnustan. Yöpöytäni kirjapinossa on myös Coelhoa. Yhdessä niistä on jotain mystistä. Olen lukenut tämän tekstin kymmeniä kertoja. Uudestaan ja uudestaan. Siinä on jotain, mikä pitää minua otteessaan koska en ymmärrä sitä, en kertakaikkiaan saa otetta. Ja kuitenkin se rauhoittaa minut ilta illan jälkeen ja nukun levollista unta. Kuin jokin mantra tai kehtolaulu.

Mitäpä jos kokeilisit ja kertoisit sitten sen vaikutuksesta sinuun?


ON THE ART OF SWORD
Many centuries ago, in the days of the samurais, a text was written in Japan on the spiritual art of wielding the sword: "Impassive comprehension", also known as "The Treatise of Tahlan", the name of the author (a fencing master and Zen monk). Below are some extracts that I have adapted:

Keeping calm
Whoever understands the meaning of life knows that nothing has a beginning and an end, and so he does not become anguished. He fights for what he believes in without trying to prove anything to anyone, keeping the quiet calm of one who has had the courage to choose his destiny.
This holds true for both love and war.

Letting the heart be present
Whoever trusts in his power of seduction, capacity to say things at the right time, and proper use of the body, is deaf to "the voice of the heart." This can only be heard when we are in perfect tune with the world around us, never when we feel we are the centre of the universe.
This holds true for both love and war.

Learning to be the other
We are so centred on what we feel is the best attitude that we forget something of great importance: in order to reach our objectives, we need other people. So it is necessary not only to observe the world but also to imagine ourselves in the skin of others and to know how to follow their thoughts.
This holds true for both love and war.

Finding the right master
Our path will always cross that of many others who for love or pride wish to teach us something. How can we tell the friend apart from the manipulator? The answer is simple: the true master is not the one who teaches an ideal path but rather he who shows his pupil the many ways that lead to the road that must be travelled to reach the destination. As of the moment that you find this road, the master can no longer help you, because your challenges are unique.
This holds true neither for love nor war - but if we fail to understand this item, we will never get anywhere.

Escaping from threats
We often think that the ideal attitude is to give life for a dream, but there is nothing more mistaken than this. In order to make a dream come true, we need to conserve our life, and so we have to know how to avoid whatever is threatening us. The more we premeditate on our steps, the more we stand to be wrong, because we are not taking others into consideration, or life's teachings, or passion and calm. The more we feel we are in control, the farther we are from controlling anything at all. A threat gives no warning, and a quick reaction cannot be programmed like a walk on Sunday afternoon.
So if you want to be in harmony with your love or with your fight, learn to react fast. Using polite observation, do not let your supposed experience of life turn you into a machine, but rather use this experience always to listen to "the voice of the heart." Even if you disagree with what this voice is saying, respect it and follow its advice, for it knows the best moment to act and the right moment to avoid action.
This also holds true for both love and war.

Warrior of light


PS. Olen sitä mieltä, että ymmärtäminen on kovasti yliarvostettua =)

7 kommenttia:

Kokonainen kissatyttö kirjoitti...

... understood (50 %), agreed (100 %)

HeidiR kirjoitti...

En jaksanut lukea. Liikaa tekstiä ja englanniksi. :)

Mutta hyvä, jos se on sinusta hyvä.

Kai minulla ei ollut tarvetta lukea tätä?

Jukka kirjoitti...

Marjo: And after next 20 or so readings you are ready to say "Understanding is SO overrated." =)

Heidi: En tiedä oliko sulla tarvetta lukea sitä, mutta teksti on kuitenkin lukemisen arvoinen. Koetapa tätä: printtaa se yöpöydällesi tai lue se alkuperäisestä "Like the Flowing River: Thoughts and Reflections" kirjasta. Tällä kertaa kannattaisi nähdä sivun verran vaivaa...

Anonyymi kirjoitti...

Tuo on ihan siedettävää Coelhoa.

Suunnilleen kaikki muut (en ole kyennyt kyllä kaikkia lukemaan, myönnetään) ovat tekosyvällistä fuulaa.

Mutta hyvän tilin mies on tehnyt, onnittelut siitä :) Se lienee ollut populistisen, kosiskelevan tyylinsä pyrkimyskin.

Minttu

Jukka kirjoitti...

Minttu: "Suunnilleen" oli mukava pehmennys;-) Minun mielestäni kyllä "Istuin Piedrajoen rannalla ja itkin", "Paholainen ja neiti Prym" sekä "Veronica tahtoo kuolla" ovat aika kohtuullisia kirjoituksia, jos niitä malttaa arvioida normikirjoina eikä syvyyttätavoittelevinamestariteoksina =)
PS. En ole ihan varma, onko tuo ylläoleva lainaus oikeasti Coelhon omaa tuotantoa... vai lainaako hän jotain vahnempaa lähdettä.

HeidiR kirjoitti...

Jaksan odottaa, kunnes tuo teksti on suomennettu. :)

Jukka kirjoitti...

Kiitos haasteesta, Heidi! Tilaus on vastaanotettu...