Poistan varmistimen, jos kuulen vielä yhdenkin perusteettoman yleistyksen tämän kansan haluttomuudesta palvella ranskaa osaamattomia turisteja. Kuuden päivän reissulla ehdin toki törmätä huonoonkin asiakaspalveluun, mutta se tapahtui Hki-Vantaan lentokentän kahvilassa menomatkalla. Palvelun jätti tuolloin tarjoamatta kanssasisar eteläisestä naapuristamme.
Siitä eteenpäin homma sujuikin moitteetta. "Sukkulataksi" keskustaan löytyi ystävällisellä avustuksella ja sopuhinnalla. Hotellin respastakaan ei voi sanoa pahaa sanaa. Tapasimme hänet tosin vasta poislähteissämme perjantaina, mutta silloin asiat lutviutuivat asiallisesti ja ystävällisesti.
Lähikuppilan tarjoilija joutui myymään eioota tupakannälkääni, mutta tarjosi sen sijaan savukkeen omasta taskustaan. Ja lyhyen rupattelun jälkeen halusi tarjota (!) lasin Stellaa. Olut oli vanha tuttu, mutta ystävällisyys kutakuinkin uutta.
Ravintoloissa ranskankielen aksenttiimme (englanti) suhtauduttiin ymmärtäväisesti hymyillen ja kaikki mitä halusimme saatiin kutakuinkin ajallaan. Joskus olisi voinut jäädä saamattakin. Ainakin se jättikokoisen kevätkääryleen muottiin pakattu keitetty sian mahalaukku olisi ehkä voinut jäädä keittiöön;) Mutta se jäi ainoaksi poikkeukseksi kulinaaristen nautintojen osalta. Edes croissantin tilaaminen latten kanssa iltapäivän puolella ei saanut hymyä hyytymään Seinen rannan kahvilan tarjoilijalta. Palveluksi voi varmaan laskea senkin, jo että aamuseitsemältä löytyi täyden valikoiman kuppila, http://www.qype.co.uk/place/156558-Cafe-Le-Depart-St-Michel-Paris, jossa illan sai vaihtumaan aamuun huomaamatta. "A Cafe with a view" -meikäläisen aksentilla lausuttuna.
Eiffeliin pääsi lähes jonottamatta ja sielläkin missä yllättäen oli enemmän jonoa (matka maan alle - http://www.catacombes-de-paris.fr/), paikalla oli ystävällisesti opastava virkailija joka kertoi jonottajille, missä kohdassa jonoa on todennäköisin raja jonka jälkeen voi varautua oven sulkeutumiseen. Siitä sitten sai itse tehdä valinnan ottaako riski vai jättääkö kohde siltä päivältä väliin.
Seuraavaksi täysin subjektiivinen synteesi alussa lausumastani yleistyksestä.Turisteihin voi ja saa kyllästyä. Kyllä. Siitäkin huolimatta että he ovat hyväksi maan taloudelle ja myös YK:n ihmisoikeuksien julistuksen alaisia siinä missä alkuasukkaatkin. Kyllästymistä voi edesauttaa se, että itsestään terveellä tavalla ylpeiden alkuasukkaiden edessä turistit kehittävät vastahyökkäyksen strategian. "Vittujoo, varmasti osaan olla yhtä ylpeä kuin nää sammakonsyöjätkin" tai "englannin puhuminen on jokaisen turistin perusoikeus ja paikallisten on parempi opetella hyväksymään se tai saavat olla ilman rahojani". Niinpä niin..
Uskon,
että juurikin se seikka,
että ranskalaisilla on omintakeinen tapa kunnioittaa omaa kulttuuriaan,
on keskeinen syy sille,
että maa on niin kiehtova kohde vierailla.
Sen ansiosta voimme oikeasti kokea jotain erilaista.
Sitäpaitsi, jokaisen kannattaisi kehittää arvostava asenne tuota oman kulttuurin ja outojen tapojen varjelua kohtaan. Ihan samalla tavoin ystävällinen hymy ja leppoisa suhtautuminen kanssaihmisiin auttaa maassa kuin maassa. Väitän testanneeni tätä metodia onnistuneesti.
Ota oikea kontakti ja lakkaa irvistelemästä. Sillä pärjää pitkälle.
Jukka
2 kommenttia:
Selvästikin makoisa matka Pariisin humuun =)
Mulla oli noita ennakkoluuloja, toisilta kuultuja tarinoita, siitä millaisia ranskalaiset ovat. Kaksi vuotta sitten kun lähdin sinne ensikerran useammaksi päiväksi, ajattelin mielessäni, että matkasta tulee varmasti ihana ja nautin siitä suunnattomasti. Ja ehkä juuri siitä syystä matkani sujui mitä mainioimmin. Asiat pelasivat, palvelu oli hyvää, hymyä tarjoiltiin puolin toisin ja ruoka oli mainiota. Kulttuurin hienoudesta puhumattakaan. En kylläkään kokeillut tuota sianmahalaukkua ;-)
Olen samaa mieltä, matkalle kannattaa lähteä ilman ikäviä ennakkoluuloja. Isommilta törmäilyisltä säästyy kun katsoo miten paikalliset tekee ja ystävällisellä asenteella saa asiansa hoidettua.
Joo, irvistely tuo vaan takahampaat näkyviin ;-)
Yllätysten hyväksymisessä on sekin mukava puoli, että ne voivat, ja usein ovatkin, mukavia tai erinomaisia.
Ratkaiseva ero voi olla se, kuinka tervetulleeksi oikeasti toivotat yllätykset.
Ainakin itselläni on matkoilla motiivina löytää jotain uutta ja se ei onnistu jos suunnittelee matkan olemassa olevan tiedon varassa.
Lähetä kommentti