Hidasta elämää (2013 style)

Hyvät ihmiset!

Nyt on tainnut käydä niin, 

että ainakin osa kirjallisista intohimoistani
ilmestyy jatkossa toisella forumilla.

Kirjoitin juuri esittäytymiseni 

sille sivustolle,

ja ajattelin,

notta

on oikeus ja kohtuus 

julkaista se teillekin täällä.

Näin se menee...

Jukka

--------------------------------------------------------------------------------------------------------

Kuka olet, mistä tulet ja mihin olet menossa?

Olen elämänsä agendaa uusiksi kirjoittava puolimatkalainen, melkein viiskymppinen mies. Työkseni olen parikymmentä vuotta konsultoinut ja koutsannut ihmisiä erilaisissa organisaatioissa. Elämäni tarkein saavutus on ollut kaksi aikuisuuden kynnykselle noussutta tolkullista nuorta naista, jotka asuvat kanssani joka toinen viikko.

"En ole menossa minnekään, ei missään tulee minun luokseni, minun vuokseni." niinkuin  M. Syrjä sanoittaa yhtä suomipopin merkkiteosta.

Tavoitteeni on olla tässä, elossa ja tietoisena. Joskus onnistun siinä paremmin ja joskus saan siitä loistavia oppimismahdollisuuksia.

Koen olevani toisen elämänpuoliskon kynnyksellä ja juuri nyt tärkeintä on oivaltaa millainen agenda palvelee parhaiten elämääni ja sieluani. Työstän paraikaa välitilinpäätöstä, joka saattaa tulla ulos parin vuoden päästä kirjankin muodossa.

Millainen on tavallinen päiväsi?

Tavallinen päiväni alkaa yleensä herätyksellä kuuden pintaan. Aamunavauksessa vaihtelevasti superterveellistä luonnonjugurttipellavarouhemustikkamangotsydeemiä tai kuppi mustaa kahvia hesarin kanssa nautittuna.

Työmatka autolla Nummelasta Helsinkiin taittuu usein kimppakyydissä saman matkan varrella työskentelevän ystävän kanssa. Työpäivä on palavereita, puhelinsoittoja, asiakaskäyntejä sekä näiden analysointia. Usein myös oivalluksia ja johtopäätöksiä, joilla on arvoa asiakkaille. Joko sisäisille tai ulkoisille.

Päivän jälkeen kotiin, ruokaa, nettiä, kuntosalia ja jutustelua lasten tai ystävien kanssa. Painotukset ja ajankäyttö vaihtelevat viikon ja energiatason mukaan. Harrastan myös villasukkaretriittejä kotini lattiaa edestakaisin hiihdellen. Opettelen siis olemaan itsekseni, mitään tekemättä.

Viikonloppuisin leffailua, ulkoilua ja hidastelua yksin ja perheen kanssa. Some koukuttaa välillä ja pöytälaatikkoon kirjoittaminen. Kuuntelen spotifyä randomilla ja ihastelen uusia tuttavuuksia niin artistien, kuin musiikkigenrenkin tasolla.

Miten hidastat arjessa?

En ole mielestäni koskaan ollut erityisen nopea tai kiireinen. Hidastaminen on minussa sisäänrakennettu ominaisuus. Lääkärintarkastuksessakin hidastettuja elintoimintojani on hämmästelty säännöllisesti.  Tykkään siis olla. Vähän ja vähä-äänisesti.

Mottosi?

Olen, ja miksen olisi?

Millaisia aiheita saamme kolumneissasi tulevaisuudessa lukea?

Arvaan hämmästeleväni kanssanne ajankohtaisia aiheita. Joko omakohtaisia tai ulkoisia. Kansantaloustieteen tutkinto valtsikasta antaa minulle laajan kuvan viitekehyksen ja keski-iän tuoma murrosikä henkilökohtaisen perspektiivin.

Ihmisen suhde itseensä kiinnostaa. Samoin kuin miehen suhde naiseen ja maailmaan ympärillään. Erityisesti murrosiässä olevan aikuisen miehen näkökulmasta katsottuna.

Olen jo jonkin aikaa kirjoittanut ajatuksiani kolumnintapaisiksi teksteiksi ja tunteitani runomuotoon. Luultavasti tulen jatkamaan näitä molempia formaatteja täälläkin. Joskus on mukava tiivistää tunnelmat muutamaan riviin moniulotteisen pyörittämisen sijasta. Mitä pelkistetympi teksti, sen suorempi yhteys sieluun sillä tuntuisi olevan.

---------------------------------------------------------------------------------------------------------

Hyvää alkavaa vuotta 2013!

Tuokoon se meille kaikille uskallusta ja oivalluksia, 

kullekin tarpeemme mukaisesti!

Jukka

Lainalaulu vuosien takaa

Suzanne

Suzanne takes you down to her place near the river 
You can hear the boats go by 
You can spend the night beside her 
And you know that she's half crazy 
But that's why you want to be there 
And she feeds you tea and oranges 
That come all the way from China 
And just when you mean to tell her 
That you have no love to give her 
Then she gets you on her wavelength 
And she lets the river answer 
That you've always been her lover 
And you want to travel with her 
And you want to travel blind 
And you know that she will trust you 
For you've touched her perfect body with your mind. 

And Jesus was a sailor 
When he walked upon the water 
And he spent a long time watching 
From his lonely wooden tower 
And when he knew for certain 
Only drowning men could see him 
He said "All men will be sailors then 
Until the sea shall free them" 
But he himself was broken 
Long before the sky would open 
Forsaken, almost human 
He sank beneath your wisdom like a stone 
And you want to travel with him 
And you want to travel blind 
And you think maybe you'll trust him 
For he's touched your perfect body with his mind. 

Now Suzanne takes your hand 
And she leads you to the river 
She is wearing rags and feathers 
From Salvation Army counters 
And the sun pours down like honey 
On our lady of the harbour 
And she shows you where to look 
Among the garbage and the flowers 
There are heroes in the seaweed 
There are children in the morning 
They are leaning out for love 
And they will lean that way forever 
While Suzanne holds the mirror 
And you want to travel with her 
And you want to travel blind 
And you know that you can trust her 
For she's touched your perfect body with her mind.

-Leonard Cohen-
Ja sama mestarin itsensä äänellä.

Ystävällistä?

Olisitko

minulle ystävä?

Se, joka on lähellä 

kun hätä on suurin. 

Silittäisi kättä kun 

elämä kääntää selkänsä. 

Antaisi ajattelemisen aihetta 

ja ymmärtäisi huoleni 

paremmin kuin 

minä itse. 

Vai 

olisimmeko  

jotain ihan muuta?

Haluaisimmeko?  

Hehkua katseessa.

Heittäytyä hetkeen 

ja unohtaa kaikki se 

mikä juuri äsken tuntui 

niin tärkeältä.

Antautua syliin ja tuntea 

auringon polte rinnassa. 

Vailla mieltä ja kieltä 

vain elää kaikki  

se minkä 

jumalat 

meille 

lahjoittavat? 

Kaipuun ja täyttymyksen. 

Hetken ja hekuman. 

Tunteen ja palon. 

Rakkauden koko kuvan.

?

Miten ystävällisiä 

he ovatkaan...

... tekevät meistä ihmisiä...

-Jukka-

Weapon of Choice

Rohkea valinta.

Vapaus. 

Mistä ja mihin?

...

Onko 

rohkeampaa 

valita vapaus kaikkiin 

mahdollisuuksiin, 

vai valita  

yksi?

Kaikkien vaihtoehtojen joukosta 

heittäytyä täysillä 

yhteen. 

Siihen, mikä on. 

Hymyillä maailmalle ja nauraa ...

"Tämä 

on minun elämäni. 

Teen sillä mitä huvittaa. 

Näin sen elän ja tätä minä olen."  

-Jukka-

(Ja sama kuvitettuna :)

Jos et mitään pelkäisi

Jos et mitään pelkäisi. 

Heräisitkö
aamuun kotonasi 

ja söisit puurosi 

vai 

lentäisitkö 

Pariisiin croissantille? 

Huutaisitko idiootille 

jonka hauis julistaa tahdonvoimaa 

tai 

kellottaisitko
ennätyksen Histan suoralla ?

Hankkisitko velkavankeuden

vai
uhmaisitko  

vuokralla asumisen

stigmaa?

Eläisitkö elämäsi yksin

vai

antautuisitko

hullun rakkauden

vietäväksi?

---

Onko pelolla,
lopulta, 

muuta tarkoitusta

kuin osoittaa suunta sinne

jossa voit oppia kivun ja ilon merkityksen?


-Jukka-

The truth about love and the meaning of life

Dear Human: 

You’ve got it all wrong. You didn’t come here to master unconditional love.
That is where you came from and where you’ll return.

You came here to learn personal love. Universal love. Messy love. Sweaty love. Crazy love. Broken 

love. Whole love. Infused with divinity. Lived through the grace of stumbling. Demonstrated through the beauty of messing up.
Often. 

You didn’t come here to be perfect. You already are. You came here to be gorgeously human. Flawed and fabulous. And then to rise again into remembering. But unconditional love? Stop telling that story. Love, in truth, doesn’t need ANY other adjectives.

It doesn’t require modifiers. It doesn’t require the condition of perfection. It only asks that you show up. And do your best. That you stay present and feel fully. That you shine and fly and laugh and cry and hurt and heal and fall and get back up and play and work and live and die as YOU. It’s enough. 

It’s Plenty.

- Julkaissut Earth. We are one.-

Kuninkaalla on asiaa

"A little less conversation..."

Elvis vs JXL

Tunnustus

Minä rakastan sinua 
nuori mies, 

jonka 
hiljalleen harmaantuvaa peilikuvaa 

katselen aamu aamulta 

armeliaammin. 


-jukka-

Inspired by Pisara

Vallan väline, toinen näytös

Olen 

antanut 

pois sydämeni.

Olen antanut pois sydämeni, 

ja minun vallassani 

on päättää miten 

elän sitä ilman. 

...

Rakkautta 

ei valita 

eikä 

siihen ole valtaa 

kellään ihmisellä. 

Ihmiset valitsevat  

 tekonsa, eivät rakkauttaan, 

sillä se on Jumalten leikkiä.

Viimeinen vallan väline. 

He ovat jakaneet 

sydämemme

ja katsovat kaukaa

kiihkoamme ja tuskaamme.

...

Näin on aina ollut. 

Näihin päiviin saakka. 

Mutta salaisuus on auennut 

ja me tiedämme nyt enemmän. 

Me itse olemme Jumalia. 

Me voimme valita. 

...

Mitä Sinä aiot tehdä, 

nyt kun tiedät olevasi
Jumala? 

-Jukka-

Miehen iässä

Olen 

tullut ikään 

jolloin mikään muu 

ei merkitse enempää, 

kuin olla uskollinen 

sielulleen. 

Juuri tänään 

ja juuri siksi tunteeni 

saavat syvemmän sisällön. 

Ne ovat enemmän kuin käyttövoima 

miehiselle minälleni,
lapselle sisälläni, 

tai 

sille seikkalijalle 

johon vasta 

tutustun. 

Tunteeni 

ovat nyt kanava
sielulleni. 

Ja 

juuri siksi 

ne ohjaavat elämääni. 

Nyt ja tässä tärkeintä 

on olla uskollinen 

sille mikä 

olen. 

Itselleni, 

elämän kumppanilleni. 

Ei kompromisseja, ei vaatimuksia. 

Ei puutetta mistään. 

Vain 

kaipuu 

ikuisuuteen 

... 

rakkauteen. 

-Jukka-

Lainattu Roadmap

Road Map

Jotka tulevat suorinta tietä, 
saapuvat tyhjin taskuin. 

Jotka ovat kolunneet kaikki polut, 
tulevat säihkyvin silmin, 
polvet ruvella, outoja hedelmiä 

hauraassa säkissään. 

Niin se on,
niin se on, 
että eksymättä et
löydä perille.

- Tommy Tabermann -

PS. 

Tämä on runo joka pysäytti.

Erityisesti siksi, että sain sen 

syntymäpäiväkortissa

omilta tytöiltäni.

Kiitos
Rakkaat!

Jukka

Tänään äänessä

Savin' me

Nickelback

Huolenpitoa

Istun 

korkealla hyllyllä, 

 jonne minut on nostettu 

odottamaan vuoroani. 

Katson

huoneessa istuvaa

naista, jonka poskilla

valuu kyyneleitä.

"Emmekö

voisi lohduttaa häntä?"

kuiskaa sydän hiljaa sylissäni.

Enkä tiedä miten vastata,

etten särkisi sitä

enempää.

-Jukka-

Hyvää syntymän päivää!

Tänään 

sanon jäähyväiset 

sille 

mikä on ollut 

ja tehnyt minusta itseni. 

Tänään 

otan avosylin vastaan 

sen 

mikä aina olen ollut 

ja jonka olen juuri oppinut 

tuntemaan. 

Tervetuloa juhlaan! 

On niin kiva nähdä sut! 

Täällä. Tänään. 

Nyt. 

-Jukka- 

Uskaltaisitko?

Kuvittele 

kesään puhkeava niitty, 
ihonlämpöinen merivesi kuutamouinnilla, 

syysmyrsky suojaa vailla ja 
hyytävä pakkanen 

tunturin laella. 

Muistele 
lämpöä, välittämistä, 

suunnatonta pelkoa 

ja 

hämmennystä uuden edessä. 

Samalla tuntien varmuutta

toisen läsnä olosta.

Ajattele, 

jos tuon kaiken voisi saada? 

Hyväksynnän, 

luottamuksen 

ja 
rakkauden. 

Sydänlämpöisenä, 

pelottomana 

ja
pilke 
silmäkulmassa. 

Olisiko se uskaltamisen arvoista? 

-Jukka-

Always...

Look On the Bright Side of Life!

;o)

"Pearls and kisses"

Jos voisin 

käsikirjoittaa 

elämäni täst' edes, 

tietäen sen toteutuvan 

sydämeni tahdon mukaan, 

kirjoittaisin 

rohkeasti, mitään pelkäämättä, 

kirjoittaisin 

rakkaustarinan, 

pienen ja elämänkokoisen. 

"Pearls and kisses" 

ensi-ilta tänään ja näytökset 

aikojen loppuun. 

-Jukka- 

Falling upward

"There is much evidence on several levels that there are at least two major tasks to human life. The first task is to build a strong "container" or identity; the second is to find the contents that the container was meant to hold. The first task we take for granted as the purpose of life, which does not mean we do it well. The second task, I am told, is more encountered than sought; few arrive it with much preplanning, purpose or passion. So you might wonder if there is much point in providing a guide to the territory ahead of time. Yet that is exactly why we must. It is vitally important to know what is coming and being offered to all of us. 

We alre "first-half-of-life culture" largely concerned about surviving successfully. Probably most cultures and individuals across history have been situated in the first half of their own development up to now, because that is all they had time for. We all try to do what seems like the task that life first hands us: establishing an identity, a home, relationships, friends, community, security, and building a proper platform for our only life.

But it takes us much longer to find "the task within the task," as I like to call it: what we are really doing when we are doing what we are doing."

Falling upward: A spirituality for the two halves of life

Richard Rohr

Tästä se alkaa...

Minä olen.

Voin tuntea
läsnäolosi voiman 

vaikken tiedä missä olet.

...

kumpupilvi 

myrskyn jälkeen 

. 

villiviinin 

kärhien hapuilu 

vanhan oksiston seasta 

kohti aurinkoa 

. 

selittämätön 

tuttuuden tunne 

tuntemattomassa 

maisemassa 

. 

ilon 

läikähdys 

arpisessa sydämessä 

...

Tiedän
että olet läsnä,  

vaikka ujosteletkin 

tulla esiin. 

Ei mitään hätää, 

sieluni,
kumppanini. 

Olet
aina ollut täällä, 

joten 

on turhaa kiirehtiä. 

Liity

seuraani, 

kun siltä tuntuu. 

En ole menossa minnekään. 

Minä olen.

-Jukka-

Uusi huomen

Aamu 

aamun jälkeen, 

herään hikisenä samaan 

painajaiseen 

-

vaikka 

hiljaa rukoilenkin 

mielessäni jo uutta alkua.

Makaan liikkumatta ja odotan 

kunnes olo helpottaa. 

Totuttelen hiljaa 

tähän todellisuuteen 

joka ei ollutkaan vielä 

se uusi huomen 

jota odotin.

...

Ja
olen
samalla
kiitollinen

mahdollisuudesta

tehdä tästä päivästä
ylistys elämälle.
-Jukka-

Avustettuja oivalluksia

1. Oletko juuri nyt onnellinen?

Olen ja en.

Olen valinnut kyseenalaistaa  elämäni itsestäänselvyydet.

Ja luopumisen tuska on joskus kovin konkreettista.

Ja samalla olen onnellinen tuosta valinnastani..

2. Oma vai yhteinen peitto?

Kun yhteiselle on käyttöä, 

valitsen sen.

3. Muistatko mitä söit viimeksi ateriallasi?

Kyllä.

4. Ulvotko kuuta?

Joskus 4:07.

5. Hymyileekö peilikuvasi sinulle?

Aina silloin tällöin, mkä on kiva.

Tosin elämäni suurin oivallus syntyi tuskaisesta ilmeestä, 

johon havahduin vuosia sitten.

6. Kumpaa enemmän: antamista vai saamista?

Yin yang.

Molemmat yhtä tärkeitä.

7. Onko sinulla to do -lista?

Herran tähden,

ei!

8. Tiedätkö mitä haluat?

Tapahtukoon sinun tahtosi.

9. Jos joku vie sinua, niin vikisetkö vai nautitko?

Suosin sekä-että ratkaisuja,

aina kun voin.

10. Ovatko ajatuksesi kuvia vai sanoja?

Sanoja.

Haittaakse?

11. Mitä tekisit jos aivan kaikki olisi sinulle mahdollista eikä epäonnistumisen pelkoa olisi olemassa?

Ei aavistustakaan.

Hetkinen...

eikö se sitten olekaan juuri noin?

-J-

(Kysymykset seuraavassa osassa)

Päiviä...

The day before the day 

DIDO 

Puuttuva tekijä!

Vappuaaton väläys...

... nyt sen tiedän!

;o)

Saanko luvan?

Voisinko,
 tai
saisinko,
vain hyväksyä

itseni
sellaisena kuin olen,

elämäni
sellaisena kuin sen koen

ja maailmani
jatkuvasti muuttuvana
                                  seikkailuna

jonka käsikirjoitus
on alati
pöydälläni.

Luettavana, työstettävänä,
ilman kritiikkiä
nautittavana?

Oppisinko lukemaan sitä
uteliaana,
luottaen hyvään loppuun,

vaikken tiedä juonta
tai
edes tunnista
sen tyylilajia?

Saako niin tehdä?


-Jukka-

Hulluna heikkouteen

Tämä 

levottomuus, 

kuka sen kutsui
luokseni?

...

Kuuntelen
vaihteeksi hiljaista
sisintäni 

kuin odottaen ihmettä, 

jota en edes toivo

ja siltikin 

 hulluna kaipaan. 

Heikkona hulluuteen...



-Jukka-

Lainattu kuiskaus kaikkeudesta

Sinusta on houkuttelevaa 

katsoa elämääsi, 

kenen kanssa olet, mitä teet, 

mitä sinulla on ja ei ole, 

ja ajatella; 

"Näin oli tarkoitettu, 

olen täällä tämän vuoksi."  

Ja kyllä, 

tavallaan olet oikeassa. 

Olet siinä missä olet, 

niiden ajatusten vuoksi, 

joita sinulla oli ja edelleen on. 

Olet tässä ja nyt, 

jotta oppisit, 

että elämä menee juuri näin. 

- 

Ei 

ole kyse siitä, 

mitä oli tarkoitettu. 

Älä 

luovuta valtaasi 

salaperäiselle logiikalle. 

Huominen on joka suhteessa 

tyhjä taulu, 

mutta 

koska täytät senkin lopulta, 

luulet, että niin oli tarkoitettu
- 

kenet tai mitä sitten oletkin vetänyt elämääsi. 

Mutta tiedä; 

mitään 

ei ole tarkoitettu, 

lukuun ottamatta vapauttasi 

valita ja valtaasi luoda. 

Valitse suurta ja ole onnellinen.

-Mike Dooley-
(jukannettuna)