Muistatko,
miltä elämä maistui
kun se oli keväässään?
Kun
vasta opettelit
ihmisenä oloa,
kun
kaikki
mitä elit oli
ainutlaatuista, uutta
ja maailmaasi mullistavaa?
Kun
jokainen hetki ja hymy
jokainen hetki ja hymy
tai loukkaava ele
vei sinut taivaaseen tai helvettiin.
Hetkessä. Ilman tulkintaa.
vei sinut taivaaseen tai helvettiin.
Hetkessä. Ilman tulkintaa.
Etkä kuitenkaan
jättänyt tekemättä mitään,
jolla tiesit voivasi saada palan taivasta.
Onnea. Kuplivaa ja maailman täyttävää...
Muistatko?
Kaipaatko?
Kaipaatko?
Miksi siis
nyt tekisit toisin,
kun olet jo kokenut
niin monta täyttymystä?
niin monta täyttymystä?
Taivasta,
joista jokaisen edellytys
oli edellisen taivaspaikkasi menetys...
-jukka-
inspired by Sibelius-lukion esittelynäytös
4 kommenttia:
Mitään
ei voi
sanoa
Lisätä
tuohon.
:)
Upea!
Kiitos ...
(myös niille inspiroijille)
täysillä eteenpäin =)
"Hetkessä. Ilman tulkintaa." -> tykkään!
Loppuhuipennus on hieno!
Elämän keväästä kaipaan monia juttuja. Ja monia en ;o)
Lähetä kommentti