Kiitos Usko, hyvin matelee tuo mittarimato :-)
Se onkin hyvä mielikuva: mato on Hidas, se etenee Harkiten. Ei kaikkea tarvitse mitata, joihinkin asioihin voi vain luottaa... mitä miettii mies, joka mittaa pelinsä pituuden? Jos TIETÄÄ sen riittävän, ei sitä tarvise mitata.
Mutta miksi mennä Palaverstaniin? Hyvä kysymys. On syytä pohtia, millaiset asiat valikoituvat palaverin tai yleisemmin yhdessä tekemisen aiheiksi ja mitkä yksin tehtäviksi.
Tai ylipäätään: millaiset asiat vangitsevat huomiomme ja valikoituvat tekemisemme kohteeksi. Koko ajan jotkut toiset asiat, kokonaiset todellisuudet, jäävät täysin huomaamatta.
On asioita, joille emme tee mitään. Kuinka tietoisesti olemme tehneet sen päätöksen?
Minusta näyttää siltä, että meidän huomiomme ja sitä myötä energiamme suuntautuvat hallintaan, pitämään toistemme ajatukset ja teot keskivertoputken sisällä. Ongelmaksi nousee yhtä lailla ala- ja ylärajan ylittäjä. Häiriöitä ei sallita.
Me puhumme kyllä paljon luovuudesta ja huippuosaamisesta, mutta koetapas esittää uusia ideoita ohi komentoketjun. Tai katso kalenteriasi: onko siellä enemmän seuranta/valvonta/budjetti/ennuste -palavereja, vai ideointi/brainstorming/rentoutumis/tutustumis/hassuttelu -palavereja? Entä hiljentymishetkiä, onko siellä niitä?
Arjen käyttäytymistämme selittää paremmin sana "hallinta" kuin "virtaus", siltä minusta näyttää?
Haluaisin avata keskustelun hallinnan ja virtauksen ongelmasta. Siinä taitaa olla (työ)elämän mielenkiintoisin yin/yang -pari? Tasapaino lienee parempi kuin jommankumman rökäletappio?
- Oiva
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti