Tämän päivän lupaus

Jokainen 

päivämme on 

uuden elämän aatto. 

Miksi siis 

tyytyä tekemään 

lupauksia paremmasta 

vain kerran vuodessa? 

...

Hyvä 

Taivaan Isä.

Missä sitten lienetkin.

Sovitaanko niin,

että 

minä lupaan 

elää elämäni jokaisen 

päivän tästä eteenpäin, 

tänäänkin,

niin 

että minun ei enää

tarvitse tehdä uudenvuoden 

lupauksia?

Ja 

Sinä 

lupaat olla 

nauramatta 

minun harjoittelulleni. 

*Pieni Isällinen hymy lienee ehkä joskus paikallaan.*

Sopiihan?

=)

-jukka-

Hengittelyä...

Let's just breathe.

Kaikkeni

Jos 

todellakin 

on niin 

että 

vasta 

menettäessään 

sen mikä on arvokkainta

voi herätä elämään, 

niin olkoon 

se lahjani
Sinulle. 

Ole hyvä. 

Nyt 

olen antanut 

kaikkeni. 

-jukka-

Sometimes when it rains

Joulun taikaa...

Tuolta se tuli ...

... se Ratsutonttu ...

tuli 

ja sanoi 

"kilttejä on joka puolella". 

Ja syötettyään hevosolennon, 

se karautti takaisin 

ylös rinnettä, 

Huppu heiluen 

sateiselle harjulle. 

Joulu. 

On se 

satumaista 

aikaa 

-jukka-

Rakkaudettomuuden tie

Loputonta
elämää varjoissa. 

...

Epätoivoista
etsintää sokeasti tarrautuen 

haluun tuntea ja elää
täydemmin.

Nälässänne
näette
saman puutteen 

heijastuksen toistenne silmissä 

luullen sitä rakkaudeksi.

Hakien
vastauksia 

siihen mikä syö sisintä
ja jota ei osaa
selittää. 

Tuntien janoa

jota mikään ei sammuta. 

Vain juominen 

joka 

ei 

pääty 

ennen kuin 

 juotavaa ei enää ole.

Sillä mikään ei lopulta tyydytä

sitä,

jonka sielusta puuttuu usko korkeampaan, 

ehdoton luottamus elämään
ja itseensä, 

tai heitä,

jotka ovat rakkautta etsiessään
ajautuneet
halujensa panttivangeiksi.

-jukka-

Kysymyksiä rakkaudesta

Onko 

olemassa 

rakkautta ilman 

halua? 

Rakkaus on tunne 

jota kaikki tavoittelevat. 

Jotain 

lähes ylimaallisen 

pyhää ja puhdasta.

Pyyteetöntä ja kaunista.

Mutta onko

olemassa rakkautta 

joka on vailla pyrkimystä 

saattaa rakkauden kohde 

omaan omistukseen? 

Voinko tuntea 

jostain niin syvästi että

kutsun sitä rakkaudeksi 

ilman että sen ehtona on 

omistaminen? 

Onko 

haluaminen 

oikeasti niin syvää 

ja hyvää, että se ansaitsee 

rakkauden korkean statuksen? 

Vai onko se, jota usein kutsumme 

rakkaudeksi, 

vain itsekkyyden verhoamista 

kauniiseen kaapuun? 

Osaatko

rakastaa mitään 

vailla tarvetta, 

ilman halua,

että 

omistaisit sen?

Rakkautta 

ehdoitta? 

?

Unelma onnesta?

-jukka-

The Essence

When 

life takes away 

the forms that you thought 

were the foundation of your life, 

what's left? 

The life

that needs no foundation,

that is the foundation. 

The formless. The essence.

 -Eckhart Tolle-

Läheisyys tappaa

"Liika 

läheisyys 

tappaa vetovoiman."

sanoo psykologi.

"Kun 

saa mitä haluaa 

niin kiinnostus kuolee."

...
Surullista.

Entä 

jos ei haluaisi 

mitään?

Olisiko se
kuolemattomuuden
lähde?

-jukka-

Mistä löytää miesten lehden?

Olisi jo aika 

meidän äijien itse saada
kertoa (niille toisille) 

keitä ja mitä
olemme. 

Ilman 

anteeksi pyytelyä
tai 

 jonkun 

mieli kuvaan
vertailua. 

...

Vakaita, 

vahvoja pilareita. 

Työhömme 

hukkuvia puurtajia.

tai 

Pikkupoikia baanalla. 

Oman elämämme luusereita. 

Tavallisen hauraita jörriköitä. 

Kaikkea tätä 

ja jotain 

ihan 

muuta. 

...

Mutta tiedätkö. 

missä on se miestenlehti, 

jonka sivuilla normi äijä 

 elämästään kertoisi? 

-jukka-

Elossa?

Oletko 

koskaan tuntenut 

sietämätöntä  

kipua 

? 

Jos 

vastaat 

kieltävästi, 

olet luultavasti 

tietämättäsi 

unessa

. 

Sillä 

kipu on se 

joka herättää

ihmisen 

eloon 

. 

Ilman 

tuskaa emme 

oikeasti tiedä onnen 

arvoa 

. 

Se 

on ihmisyyden

syvin opetus.

Paradoksi 

onnen etsinnästä seonneessa 

maailmassa.

Kipu 

on merkki 

siitä, että olet 

löytänyt 

jotain 

jolla 

on 

arvoa 

.

Terveys 

Hyvin vointi

Rakkaus 

.

Vasta 

niiden menetys 

herättää meidät

eloon 

.

Voisiko
se olla toisin 

?

-j- 

Rytmin vaihdos

On aikoja
jolloin en tahdo
keskustella kanssasi
päivän kulusta
tai siitä miten naapurit
hoitavat puutarhaansa.

Tulee hetkiä,
jolloin minua ei kiinnosta
vaihtaa kokemuksia
lapsuuden haavoista tai
suhteidemme haasteista.

Silloin,
en katso silmiisi
en vanno ikuista ystävyyttä,
tapahtui mitä tahansa.

Silloin,
käännän katseesi kohden seinää
ja tartun lanteisiisi vieden meidät
kohti hetken täyttymystä.

Ja sitten,

vasta sitten
on aika ottaa lasillinen

ja pohtia,
mitä oikeastaan olemme

ja mitä tulemme olemaan...
...kunnes elämä meidät vapauttaa.



-Jukka-

4:07

Suden 

hetkeä valvoin 

miettien 
sitä tunnetta 

kun kääntää kylkeä, 
kurottaa kätensä toisen yli 
ja voi tuntea, miten paljas selkä 

painautuu omaan rintaan vakuuttaen 

 että kaikki mitä tarvitsen 

on 

tässä ja nyt. 

Siihen 

on vielä matkaa 

että pelkkä kuu riittäisi 

vakuuttamaan
minut. 

-jukka-

Käsikirjoitusta tekemässä...

Minä: 

"Ja sitt tää vois 

mennä tuonne ja tehdä tätä!"

Co-writer:

"Jos nyt kuitenkin 

sittenkin se menisi näin?

Usko vaan, niin se on parempi...
Ymmärrät sitten tuon 

ja tämän...

Minä: 

"Mutkun... No joo, 

oot varmaan oikeessa. 

Mut mä kuitenkin haluisin 

ensin tän...?

Co-writer: 

"Huoh... 

sitten sä teet sen ensin, 

ei se tätä helpota, mut anna mennä. 

Oma on elämäsi.. 

=)"

...

Eikö olisikin 

mielenkiintoista

saada elämänsä käsikirjoitukseen

co-writeriksi oma Luojansa?

Kannattaisiko 

kokeilla

edes

?

-Jukka-

Rakkauden kääntöpiiri

Olet 

kulkenut

puoli elämää

kaivaten sitä yhtä

joka on kaiken tämän

arvoista.

Olet 

tehnyt sen mitä 

ihmiseltä on lupa odottaa,
enemmänkin, 

ja kuitenkin jotain
on jäänyt puuttumaan. 

Olet 

haaveillut

täyttymyksestä

joka on luvattu niille, 

ketka toteuttavat kaiken

mitä vaaditaan.

Ja viimein

väsyneenä uurastuksesta

huomaat lupauksen 

olleen katteeton.

Rakkaus

ei tule tekemällä.

Onnea ei voi ansaita.

Sen voi vain hyväksyä,

tai jos niin valitsee, 

olla hyväksymättä.

Kiitä jo etukäteen

ja 

se on sinun.

-Jukka-

Puhdas niin kuin hanki helmikuisten aamujen...

Muistan ajan 

kun en vaivannut

mieltäni huolilla huomisesta

kun helmikuun hanget

hohtivat kirkkaina

ja 

mummon leipä

oli rakkauden osoitus,

niin itsestään selvä, ettei sitä

tarvinnut ääneen sanoa

ja se rakkaus,

se oli lämmin tunne sisälläni,

värinä munkkiniemen kreivin laulussa

kauniille anniinalleen

silloin
tuo  tunne

riitti täyttymykseen

...

Saisivat lumet jo tulla

ja valkaista tämän

harmaan 

maan.

-Jukka-

Läsnäolon voima

"Katso miten kaunista!"

huokaisit
kietoen kätesi tiukemmin
ympärilleni.

Näin maiseman,
mutta mieleeni
mahtui vain
tunne

läheisyydestä

...

Maailmantäysi mielihyvää,

säilöttynä yhteen
iltapäivään.

-Jukka-

Ring the bells

There's a crack in everything,

that's how

the light gets in...

Oivallus

Ensimmäistä kertaa elämässäni 

kaipaan eniten yhteyttä 

itseeni.

...

Sillä

vasta nyt 

olen vihdoin ymmärtänyt

ettei kenenkään rakkaus voi täyttää sitä aukkoa, 

jonka itse olen syövyttänyt 

sisääni pelolla.

-Jukka-

Uskalias ajatusleikki?

Onko 

aivan varmasti 

luvallista ja oikein

asettaa itsensä

etusijalle?

Tehdä tilaa itselleen 

itseisarvona? 

Mitä 

siitä seuraa,

jos yhteys sisimpääni 

olisi niin vahva, etten muuta 

tarvitse?

Toista 

tai 

edes 

Jumalaa?

Olenko silloin,

...
vasta silloin 

...

Hänen kuvansa 

ja 

kykenevä rakastamaan 

myös toista, ilman ehtoja?

-Jukka-

6114

6114 

päivää isänä
...

niistä
jokainen

on ollut minulle 

isänpäivä

ja

joka ainut

iloinen katse,

innostunut huudahdus,

murhe läksyistä ja soittotunneista,

läppä jonka jaamme hekotellen,

on ollut isänpäivälahja

vailla vertaa

Kiitos
rakkaat tyttöni.

Olette tehneet elämästäni

elämisen arvoisen.

-Jukka-

Hoidossa

Kerta kerralta syvemmälle
hampaani juureen
porautuu
pora
joka työstää
juurta, hermoa
ja verisuonten verkostoa.

Onneksi nämä eletyt vuodet ja elämät
ovat puuduttaneet hermoni
ja mieleni
niin etten
enää kiukuttele Sille,
joka on tekemässä minusta ehyttä taas.

Tunnottomin hermoin
maltan istua
hiljaa
ja antaa
mestarin tehdä työnsä.

Loppuun asti, niin kuin tarpeen on.

Olen kiitollinen tästä puudutuksesta
ja maltan tuskin odottaa
sitä hetkeä
jolloin astun ovesta ulos
kirkkaaseen auringonpaisteeseen.

Hoidettuna ja paikattuna,
hyvillä mielin
kestetystä koetuksesta.

Vielä kuitenkin
kielellä hapuillen
paikkoja,

joissa olin tottunut
tuntemaan
kipua.



-Jukka-

Kutsu

Maisemassa 

aavistus muutoksesta.

Koivut
pukeutuvat 

kellanruskeaan

kuin

kesästä 

luopumisen kunniaksi

...

Luopumisen?

 ...

Mikä on 

läsnä 

ja

mikä 

poissa?

...

Luopuminen

on

kuin kutsu

elämälle tulla luokseni

...

hiljennyn

...

hengitän ulos

...

pitkään

...

kunnes

tulee se hetki, 

jolloin henki 

loppuu

...

jolloin ... vain ... olen

...

ja

 oivallan

jotain

...

hengitys

jonka äsken luovutin
maailmalle

onkin

elinehto koivulle

joka 

juuri nyt

vetää sisäänsä

kesän vihreitä sävyjä.

-Jukka-

Tilauksia universumille

Nyt

tiedän

että elämältä 

voi todellakin saada

mitä toivoo.

Osa 

salaisuutta

on olla tarkkana

haluistaan,

mutta

se ei vielä riitä

Kun tänään

kiinnitän jääkaapin oveen

tarkkaan harkittua
tilaustani,

ymmärrän

että on tehtävä myös tilaa
toimitukselle.

-Jukka-

Rohkeutta!

Pystytkö

katsomaan itseäsi peiliin 

ja sanomaan silmää räpäyttämättä

"Kyllä,

olen elänyt 

koko aikuisikäni

harhassa

ja 

ainoa

puolustukseni on 

että uskoin siihen vilpittömästi.

Se on mennyt

ja 

nyt on nyt.

Vast'edes 

harhaudun eri asioihin."

Onneksi olkoon,

läpäisit
testisi

aikuisuuteen!

;o)

-Jukka-

On and on ... the rain will fall ...

 like tears from the star ...

Kiitän kärsivällisyydestä

Tiedän

että minua on siunattu

oikeamielisyydellä, tahdonvoimalla

ja hyvyydellä.

Aina välillä kuitenkin 

huomaan erehtyväni pitämään

sitä omana kunnianani

Olen
kiitollinen siitä,

että minua edelleen ja yhä

uudelleen opetetaan ymmärtämään,

mitä nöyryys ja pyyteetön rakkaus tarkoittavat.

Luojani,

kiitän sinua

kärsivällisyydestä.

Ethän anna minun unohtaa?

-Jukka-

Aukko, jota en halua paikata

Rantakylä Normandiassa

Kalliot hehkuvat ilta-auringossa
ja aallot vierittävät rantakiviä
jotka kumisevat
kuin
kaukainen
ukkonen

Kirkuvia lokkeja meren yllä,
ilmassa täyden kesän värinää

Onni 
on läsnä,
mitään ei puutu
ja kuitenkin...

illassa on
Sinun kokoisesi
aukko

Ikävä,
jota en osaa
enkä edes halua
paikata

Tuo
tunne
saa minut
hymyilemään

Enhän edes tiedä,
onko sinua olemassa?
 

-Jukka-

Rohkea uni

Kämmenen
kosketus poskella
vie aikaan joka tuntuu
unelta,
mutta jonka tietää
todeksi.

Uskallatko
muistaa sen unen?

Uskotko että se on totta,
tässä ja nyt? 

Käden
ulottuvilla.

Riittää kun
myönnämme
unen uneksi
ja 

heräämme.

Uusina ihmisinä.

 Miehenä ja naisena,

rohkeina ja uteliaina.

Vailla pelkoja ja 

odotuksia.

Heittäytyen

sen voiman varaan

joka pelottomuudesta syntyy.

Se on kaikki, mitä tarvitsemme.

-Jukka-

Tunnustus

Tämän verran
 olen oppinut itsestäni...

           tarvitsen ihmistä,
                                    jolle osoittaa
                                        miten hyvä ja rakastava olen.

           Eikä minua oikeastaan kiinnosta tietää, haluaako hän hyvyyttäni tai rakkauttani.
           Minun on vain jaettava tämä tunne sisältäni,  jotta itse tulisin täydeksi.

                                   

         -Jukka-

Lahja lahjattomille

Väistän hellettä

pihani varjoisalle puolelle.

Suljen silmäni

ja kuulen taas puheen
ja korot,

jumalaiset korot.

Istun tuolissani,

tuhat kilometriä St. Germainista koilliseen,

enkä silti ole yhtään kauempana siitä, mitä korot kantavat.

;-)

Hiljainen mieli 

ja 

mielikuvitus...

Luojan lahja lahjattomille.

-Jukka-

Ranskaa vasta-alkajille Osa 2. Palvelua vieraalle kielelle

Ranskalaiset palveluammatissa.

Poistan varmistimen, jos kuulen vielä yhdenkin perusteettoman yleistyksen tämän kansan haluttomuudesta palvella ranskaa osaamattomia turisteja. Kuuden päivän reissulla ehdin toki törmätä huonoonkin asiakaspalveluun, mutta se tapahtui Hki-Vantaan lentokentän kahvilassa menomatkalla. Palvelun jätti tuolloin tarjoamatta kanssasisar eteläisestä naapuristamme.

Siitä eteenpäin homma sujuikin moitteetta. "Sukkulataksi" keskustaan löytyi ystävällisellä avustuksella ja sopuhinnalla. Hotellin respastakaan ei voi sanoa pahaa sanaa. Tapasimme hänet tosin vasta poislähteissämme perjantaina, mutta silloin asiat lutviutuivat asiallisesti ja ystävällisesti.

Lähikuppilan tarjoilija  joutui myymään eioota tupakannälkääni, mutta tarjosi sen sijaan savukkeen omasta taskustaan. Ja lyhyen rupattelun jälkeen halusi tarjota (!) lasin Stellaa. Olut oli vanha tuttu, mutta ystävällisyys kutakuinkin uutta.

Ravintoloissa ranskankielen aksenttiimme (englanti) suhtauduttiin ymmärtäväisesti hymyillen ja kaikki mitä halusimme saatiin kutakuinkin ajallaan. Joskus olisi voinut jäädä saamattakin. Ainakin se jättikokoisen kevätkääryleen muottiin pakattu keitetty sian mahalaukku olisi ehkä voinut jäädä keittiöön;) Mutta se jäi ainoaksi poikkeukseksi kulinaaristen nautintojen osalta. Edes croissantin tilaaminen latten kanssa iltapäivän puolella ei saanut hymyä hyytymään Seinen rannan kahvilan tarjoilijalta. Palveluksi voi varmaan laskea senkin, jo että aamuseitsemältä löytyi täyden valikoiman kuppila, http://www.qype.co.uk/place/156558-Cafe-Le-Depart-St-Michel-Paris, jossa illan sai vaihtumaan aamuun huomaamatta. "A Cafe with a view" -meikäläisen aksentilla lausuttuna.

Eiffeliin pääsi lähes jonottamatta ja sielläkin missä yllättäen oli enemmän jonoa (matka maan alle - http://www.catacombes-de-paris.fr/), paikalla oli ystävällisesti opastava virkailija joka kertoi jonottajille, missä kohdassa jonoa on todennäköisin raja jonka jälkeen voi varautua oven sulkeutumiseen. Siitä sitten sai itse tehdä valinnan ottaako riski vai jättääkö kohde siltä päivältä väliin.

Seuraavaksi täysin subjektiivinen synteesi alussa lausumastani yleistyksestä.Turisteihin voi ja saa kyllästyä. Kyllä. Siitäkin huolimatta että he ovat hyväksi maan taloudelle ja myös YK:n ihmisoikeuksien julistuksen alaisia siinä missä alkuasukkaatkin. Kyllästymistä voi edesauttaa se, että itsestään terveellä tavalla ylpeiden alkuasukkaiden edessä turistit kehittävät vastahyökkäyksen strategian. "Vittujoo, varmasti osaan olla yhtä ylpeä kuin nää sammakonsyöjätkin" tai "englannin puhuminen on jokaisen turistin perusoikeus ja paikallisten on parempi opetella hyväksymään se tai saavat olla ilman rahojani". Niinpä niin..

Uskon, 

että juurikin se seikka, 

että ranskalaisilla on omintakeinen tapa kunnioittaa omaa kulttuuriaan, 

on keskeinen syy sille, 

että maa on niin kiehtova kohde vierailla. 

Sen ansiosta voimme oikeasti kokea jotain erilaista.

Sitäpaitsi, jokaisen kannattaisi kehittää arvostava asenne tuota oman kulttuurin ja outojen tapojen varjelua kohtaan. Ihan samalla tavoin ystävällinen hymy ja leppoisa suhtautuminen kanssaihmisiin auttaa maassa kuin maassa. Väitän testanneeni tätä metodia onnistuneesti.

Ota oikea kontakti ja lakkaa irvistelemästä. Sillä pärjää pitkälle.

Jukka

Ranskaa vasta-alkajille Osa 1. Liikkumisen sietämätön keveys

Minua on huijattu. Lähdetään siitä.

Kuten kai kaikille reissaajille käy, olin antanut itseni muodostaa etukäteismielikuvan maasta johon olin matkalla. Maa on sellainen, kaupunki tuollainen ja ihmiset... just joo.

Tyrmäys kaikilla tuomariäänillä.

Aloitetaan nyt vaikka metrosta. Pariisin metro on ... huikea teknis-inhimillinen rakennelma. Asemia on joka kulmalla, junat tulevat ajallaan ja vaihtaminen on todella helppoa opasteiden ansiosta. Kolmen päivän piletti kolmelle vyöhykkeelle vajaat parikymppiä. Käy myös lähijuniin ja busseihin.
Ja se toinen puoli. Ihmiset ovat ystävällisiä, kohteliaita ja huomaavaisia. Turisteja siedetään tyylikkäästi ja keskenään pidetään sopivasti hauskaa. Vanhuksille tehdään tilaa, eikä laitapuolen kulkijoitakaan nyrpistellä näkyvästi. Ohjelmaa piisaa niin asemilla kuin junissakin. Aseman jousikvintetistä yksittäiseen viulistipappaan junassa. Ihmiset ovat elossa ja näyttävät pitävän elostaan. Toisin kuin useimmiten täällä meillä.

Liikenne kaduilla. Liikenteen määrään nähden homma sujuu käsittämättömän mallikkaasti. Tarpeen tullen paikalla on poliiseja, jotka ruuhkia purkaessaan jaksavat opastaa kärsivällisesti eksyneitä ja uteliaita. Ruuhkia? Tottakai niitä on. Sehän on kaupunki. (Varsinaisessa Pariisissa asuu noin 2,2 miljoonaa ihmistä ja Suur-Pariisin alueella 12,1 miljoonaa ihmistä 14 518 km²:n alueella. Pariisin vuonna 2006 mitattu väestöntiheys on 20 696 asukasta/km².)

Pointti on tämä. 

Varaa aikaa ja varaudu yllätyksiin. 

Ces't la vie. 

Ilman yllätyksiä ei ole elämää. 

Jos ei sitä ymmärrä, on vaikeuksissa aivan missä vaan.

Ja moottoritiet. Juu, ruuhkia sielläkin ja erityisesti tiemaksupisteissä. Mutta, tiet ovat hyviä ja niitä piisaa. Aina voi valita maksuttomankin. Myös liikkumisaikansa voi valita. Mutta asfaltti on hyvää, opasteet toimivat ja tiepalveluautot surraavat aika pro:n oloisina. (Sen verran täytyy tunnustaa, että minulle oli yllätys (*_*) että bensa rahastetaan erillisessä kopissa ja että kahvin saa pääsääntöisesti automaateista. Mutta sekin on ihan juotavaa, toisin kuin joskus hiljaisempien asemien aamupaivän muhinut keitinkahvi kotoisalla abc:llä)

Jukka

Luojan oikku

On 

niin vaikeaa

katsoa heitä ja ajatella

että ovat vain ihmisiä.

Työmatkalla

kymmenen sentin korossaan...

...brasseriessa

keskittyneenä ystävättäreen

mutta samalla joka eleellään alleviivaten,

"Olen Nainen, jos sinä olet Mies!"

Huutomerkki vailla kysymystä.

Pariisittaret, Luojan oikku 

josta kannattaa

kiittää.

-Jukka-

Vain häivähdys, mutta silti enemmän

Olen tässä.

Vain 

häivähdys 

tunnetta, 

jonka luulin jo menneen.

Olen tässä...

ehkä enemmän

kuin ennen, 

ja silti vähemmän
kuin voisin

Kevyemmin

mutta 

täydemmin.

-Jukka-

Vain yksi maailma...

Kadun vilinää.

Askelia,

           katseita,

               kaikilla oma maailmansa...

Odotuksia,

           toiveita,

                takana omat pelkonsa...

ja kuitenkin...

          joskus harvoin,

                 tähtien ollessa oikeassa asemassa

Maailmat kohtaavat vailla pelkoja...

                                                       sieluja samassa tilassa?

-Jukka-

Oppaana polullasi

Jos luulet tuntevasi minut,

loukkaa 

niitä 

joita rakastan.

Jos luulet tuntevasi minut,

haavoita 

teoillasi häntä 

joka on rakentanut maailmani.

Jos luulet selviäväsi kaikesta,

tee testi 

ja 

tiedät

mistä helvetti on tehty.

Olen käynyt siellä 

ja 

voin 

näyttää sinulle tien.

-Jukka-

Fragile

Haave,

hauras kuin  

perhosen siipi 

vitriinissä.

Huumattu, lävistetty,

säilötty lasin 

alle.

Odottamaan

...

mutta

mitä

?

Haaveilen kasvojesi koskemisesta

Haaveilen sinun kasvojesi koskemisesta,

pystyn kuvittelemaan

poskipääsi sormenpäideni alla

vetosi on niin voimakas, etten tunne itseäni

ääriviivani katoavat, lakkaan olemasta

todellinen.




K a t o a n.




Mitä jos

katoan sinunkin edestäsi, 

häviän

?

-Anonyymi-

Tahto löytää keinot

"COINCIDENCES 

ARE GOD'S WAY 

OF 

STAYING ANONYMOUS" 

-A. EINSTEIN-

Illuusio

Katson auton ikkunasta

vaihtuvaa maisemaa

hiljentynein

mielin

Olen matkalla 

mutta en odota 

pääseväni 

perille

Elän vailla odotusta

tietäen 

että elämä on 

illuusio matkasta

Todellisuus

on tässä ja nyt 

Aina.

-Jukka-

Odottavan aika

Hymyilet minulle 

ja 

elämääni 

kääntyy uusi lehti.

Katsot silmiini 

ja 

ohikiitävän hetken

tunnen varjojeni katoavan.

Enkä
millään enää
jaksaisi odottaa päivää
jolloin pelkoni

lakkaa ohjaamasta minua.

Tehtäisiinkö jotain 

mukavaa

siihen
asti
?

Muista kiittää...

Rakkautta

et voi ostaa, et edes ansaita.

Voit vain paljastaa itsesi

haavoittuvaksi

ja olla itse

rakkaus.

Mitä tahansa teetkin,

älä vaadi 

äläkä odota sitä.

Odota sen sijaan haavoja,

jotka paljastavat sinut

yhä syvemmin.

Haavoja,

jotka avaavat sydämesi 

vastaanottamaan toisen ihmisen.

 Paljaana ja yhtä haavoittuvana.

Ja kun se tapahtuu,

muista kiittää.

-Jukka-

Orastava lupaus

Jos silmäsi ovat sielusi peili, 
haluan kuunnella sinua kunnes 
ymmärrän kaiken sen 

mitä sielusi on nähnyt ja kokenut.


Jos hymysi on kuva tunteistasi,
tahdon kokea kaiken sen

mitä sinussa herätän.


Olen sinun sillä tiedän
etten ole ymmärtänyt 
kuin vasta
hippusen siitä, 
mitä oikeasti olet.

Olen sinun, 
koska
se häviävän pieni hippu,
jonka sinusta vasta tunnen
on jot sytyttänyt minut tuleen.

Minä palan ja siksi rakastan
elämää ja sinua, 
naiseni.

...
.

-Jukka-